rippikoulunet_etulogo

Mikä rippikoulu?

Rippikoulu perustuu Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyyn. Rippikoulussa tutustutaan siihen, mitäkirkkomme opettaa esimerkiksi Jumalasta, kuolemasta ja rukoilemiesta sekä mietitään yhdessä monia tärkeitä kysymyksiä. Rippikouluun liittyy kuitenkin myös paljon muuta.

Miksi rippikouluun?


Isonen ohjaa ryhmää ryhmäyttävässä harjoitteessa
Konfirmoituna nuorella on oikeus kirkkohäihin ja hän voi toimia lapsen kummina sekä käydä yksin ehtoollisella. Rippikoulussa on myös paljon mukavatekemistä ja mahdollisuus saada uusia ystäviä. Oppitunneilla pohditaan monia nuorta askarruttavia kysymyksiä ja oppituntien välillä ulkoillaan, pelataan ja pidetään hauskaa.

Milloin rippikouluun?


Jos nuori kuuluu kirkkoon, hän voi mennä rippikouluun aikaisintaan sinä vuonna, kun täyttää viisitoista. Esimerkiksi sillä, missä kuussa hän on syntynyt tai minä vuonna aloittanut koulunsa ei ole merkitystä. Tietysti hän voi käydä rippikoulun myöhemminkin, erimerkiksi varusmiespalveluksen yhteydessä. Kuitenkin noin yhdeksänkymmentä prosenttia nuorista käy rippikoulun sinä vuonna, kun täyttää viisitoista, joten vain harva siirtää riparin myöhemmäksi. Jollei nuori kuulu kirkkoon, hän tavitsee vanhempiensa luvan päästäkseen rippikouluun. Ilman vanhempiensa lupaa hänet voidaan konfirmoida aikaisintaan kahdeksantoista vuoden ikäisenä. Nuori voi tulla rippikouluun, vaikkei häntä olisi kastettu. Hänet tulee kuitenkin kastaa ennen konfirmaatiota tai viimeistään sen yhteydessä.

Minne rippikouluun?


Rippikoulu käydään yleensä oman seurakunnan järjestämällä rippileirillä. Noin yhdeksänkymmentä prosenttia rippikouluista on leirimuotoisia. Jollei nuori kuitenkaan halua lähteä leirille, on hänellä myös mahdollisuus käydä päivä- tai iltarippikoulu eli käydä normaalin koulun tapaan oppitunneilla päivisin tai iltaisin ja nukkua kotona. Hän voi osallistua myös toisen seurakunnan tai jonkin yhdistyksen järjestämälle rippileirille. Tällöin on parasta ottaa yhteyttä
Taideripareilla pääsee toteuttamaan itseään. Tämä kuva on tosin ihan tavalliselta leiriltä.
suoraan rippileirin järjestäjään. Rippikouluja järjestäviä yhdistyksiä ovat esimerkiksi Herättäjä-Yhdistys, Kansan raamattuseura ja Kansanlähetys.

Monet seurakunnat järjestävät myös ns. erikoisrippikouluja, joissa saatetaan oppituntien välillä esimerkiksi lasketella, vaeltaa, ratsastaa tai purjehtia. Rippikoulu maksaa yleensä noin 30-40 euroa, johon kuuluu majoitus, ruokailut, matkat, opetus sekä oppimateriaali eli käytännössä kaikki rippikouluun tarvittava. Hinnat vaihtelevat seurakunnittain. Päivä- ja iltarippikoulut ovat yleensä halvempia, jopa ilmaisia, kun taas erikoisrippikouluista saattaa olla suurempiakin kustannuksia.

Mitä rippikoulussa?


Jo ennen rippikouluun tuloa rippikoululainen osallistuu tiettyyn määrään kirkollisia tapahtumia eli käy esimerkiksi jumalanpalveluksissa ja messuissa. Rippikouluun kuuluu kahdeksankymmentä tuntia opetusta. Aiheita ovat mm. Raamattu, oma seurakunta, omatunto, Jeesuksen elämä ja opetukset, seurustelu, rukous ja kuolema. Oppitunneilla tehdään usein ryhmätöitä, näytellään ja keskustellaan. Rippileirillä oppituntien välillä ruokaillaan, ulkoillaan ja puuhataan monenlaista muuta mukavaa.
Palapelinkin voi rakentaa näkemättä mitään, kunhan kaverit vain auttavat.
Yleensä rippikouluun kuuluu myös pienryhmäopetusta, jossa pienempiin ryhmiin jakautuneet rippikoululaiset pohtivat yhdessä isosten eli hiukan vanhempien, jo rippikoulunsa käyneiden nuorten kanssa oppitunneilla opittuja asioita ja lukevat Raamattua. Myös hartaudet ja musiikki liittyvät oleellisesti rippikouluun. Monille rippikoulu onkin yksi elämän hienoimpia kokemuksia. Noin neljäkymmentä prosenttia rippikoulun käyneistä jatkaakin isoseksi. Rippikoulu huipentuu kirkossa pidettävään konfirmaatioon. Sana konfirmaatio tulee latinankielen sanasta vahvistaa ja tarkoituksena onkin vahvistaa nuorta. Kaste ei tarvitse vahvistamista vaan kyse on nuoren vahvistamisesta uskon tiellä. Konfirmaatiossa rippikoululaiset lausuvat ääneen kristillisen uskonsa, nauttivat ehtoollisen ja heidät siunataan. Konfirmaation kaava löytyy virsikirjasta. Perinteisesti konfirmaation jälkeen on juhlittu ripille pääsyä sukulaisten ja ystävien kesken.

Kuka rippikoulussa?

Rippikoulun käy noin yhdeksänkymmentä prosenttia ikäluokasta, joten riparikavereita varmasti löytyy. Rippikoulussa on nuorta vastassa useita työntekijöitä. Pappi, nuorisotyöntekijä, kanttori, kesäteologi (eli teologian opiskelija), kesätyöntekijä (nuoristotyön opiskelija), yövalvoja, leirikeskusisäntä ja keittäjät saattavat piipahtaa rippikoulussa jonakin päivänä tai olla nuorten kanssa koko riparin ajan. Rippikoululaisille tärkeitä isosiskoja ja -veljiä ovat isoset, jo aikaisempina vuosina ripille päässeet nuoret, jotka ohjaavat rippikoululaisista muodostettuja pienryhmiä ja järjestävät oppituntien välillä mukavaa tekemistä. Isoskoulutus on yksi- tai useampi vuotinen ja sen aikana perehdytään tarkemmin kirkon opetuksiin, opetellaan ryhmän johtamista sekä pidetään riparin tapaan hauskaa yhdessä. Isoskoulutuksia järjestetään useimmissa seurakunnissa sekä monissa yhdistyksissä.