rippikoulu.net

Rippikouluun

Mikä rippikoulu?

Rippikoulu perustuu Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyyn. Rippikoulussa tutustutaan siihen, mitä kirkkomme opettaa esimerkiksi Jumalasta, kuolemasta ja rukoilemisesta sekä mietitään yhdessä monia tärkeitä kysymyksiä. Rippikouluun kuuluu myös paljon muuta.

Miksi rippikouluun?

Rippikoulu huipentuu kirkossa pidettävään konfirmaatioon. Sana konfirmaatio tulee latinankielen sanasta vahvistaa ja tarkoituksena onkin vahvistaa nuorta. Kaste ei tarvitse vahvistamista vaan kyse on nuoren vahvistamisesta uskon tiellä. Konfirmaatiossa rippikoululaiset lausuvat ääneen kristillisen uskonsa, nauttivat ehtoollisen ja heidät siunataan. Konfirmaation kaava löytyy virsikirjasta. Perinteisesti konfirmaation jälkeen on juhlittu ripille pääsyä sukulaisten ja ystävien kesken.

Konfirmoituna nuorella on oikeus kirkkohäihin ja hän voi toimia lapsen kummina sekä käydä yksin ehtoollisella. Rippikoulussa on paljon mukavaa tekemistä ja mahdollisuus saada uusia ystäviä. Oppitunneilla pohditaan monia nuorta askarruttavia kysymyksiä ja oppituntien välillä ulkoillaan, pelataan ja pidetään hauskaa.

Milloin rippikouluun?

Nuori voi mennä rippikouluun aikaisintaan sinä vuonna, kun täyttää viisitoista. Esimerkiksi sillä, missä kuussa hän on syntynyt tai minä vuonna aloittanut koulunsa ei ole merkitystä. Tietysti rippikoulun voi käydä myöhemminkin, esimerkiksi varusmiespalveluksen yhteydessä.

Kuitenkin lähes yhdeksänkymmentä prosenttia nuorista käy rippikoulun sinä vuonna, kun täyttää viisitoista, joten vain aika harva siirtää riparinsa myöhemmäksi. Jollei nuori kuulu kirkkoon, hän tavitsee vanhempiensa luvan päästäkseen rippikouluun. Ilman vanhempiensa lupaa hänet voidaan konfirmoida aikaisintaan kahdeksantoista vuoden ikäisenä. Nuori voi tulla rippikouluun, vaikkei häntä olisi kastettu. Jos nuori päättää rippikoulun jälkeen tulla konfirmoitavaksi niin hänet kastetaan ennen konfirmaatiota tai viimeistään sen yhteydessä.

Minne rippikouluun?

Rippikoulu käydään yleensä oman seurakunnan järjestämällä rippileirillä. Noin yhdeksänkymmentä prosenttia rippikouluista on leirimuotoisia. Jollei nuori kuitenkaan halua lähteä leirille, on hänellä myös mahdollisuus käydä päivä- tai iltarippikoulu eli käydä koulun tapaan oppitunneilla päivisin tai iltaisin ja nukkua kotona. Hän voi osallistua myös toisen seurakunnan tai jonkin yhdistyksen järjestämälle rippileirille. Tällöin on parasta ottaa yhteyttä suoraan rippileirin järjestäjään. Rippikouluja järjestäviä yhdistyksiä ovat esimerkiksi Herättäjä-Yhdistys, Kansan raamattuseura ja Kansanlähetys.

Monet seurakunnat järjestävät myös ns. erikoisrippikouluja, joissa saatetaan oppituntien välillä esimerkiksi lasketella, vaeltaa, ratsastaa tai purjehtia. Rippikoulu maksaa yleensä noin 30-40 euroa, johon sisältyy majoitus, ruokailut, matkat, opetus sekä oppimateriaali eli käytännössä kaikki rippikouluun tarvittava. Hinnat vaihtelevat seurakunnittain. Päivä- ja iltarippikoulut ovat yleensä halvempia, jopa ilmaisia, kun taas erikoisrippikouluista saattaa tulla suurempiakin kustannuksia.

Mitä rippikoulussa?

Jo ennen rippikouluun tuloa rippikoululainen osallistuu tiettyyn määrään kirkollisia tapahtumia eli käy esimerkiksi jumalanpalveluksissa, messuissa ja tapahtumissa. Rippikouluun kuuluu kahdeksankymmentä tuntia opetusta. Aiheita ovat mm. Raamattu, oma seurakunta, omatunto, Jeesuksen elämä ja opetukset, seurustelu, rukous ja kuolema. Oppitunneilla tehdään usein ryhmätöitä, näytellään ja keskustellaan. Rippileirillä oppituntien välillä ruokaillaan, ulkoillaan ja puuhataan monenlaista muuta mukavaa.

Yleensä rippikouluun kuuluu myös pienryhmäopetusta, jossa yleensä 6-7 nuoren ryhmiin jakautuneet rippikoululaiset pohtivat yhdessä isosten eli hiukan vanhempien, jo rippikoulunsa käyneiden nuorten kanssa oppitunneilla opittuja asioita tai lukevat Raamattua.

Myös hartaudet ja musiikki liittyvät oleellisesti rippikouluun. Monille rippikoulu onkin yksi elämän hienoimpia kokemuksia. Noin neljäkymmentä prosenttia rippikoulun käyneistä jatkaakin isoseksi.

Kuka rippikoulussa?

Rippikoulun käy lähes yhdeksänkymmentä prosenttia ikäluokasta, joten riparikavereita varmasti löytyy. Rippikoulussa on nuorta vastassa useita työntekijöitä. Pappi, nuorisotyöntekijä, kanttori, kesäteologi (eli teologian opiskelija), kesätyöntekijä (eli nuoristotyön opiskelija), yövalvoja, leirikeskusisäntä ja keittäjät saattavat piipahtaa rippikoulussa jonakin päivänä tai olla nuorten kanssa koko riparin ajan.

Rippikoululaisille tärkeitä isosiskoja ja -veljiä ovat isoset, jo aikaisempina vuosina ripille päässeet nuoret, jotka ohjaavat rippikoululaisista muodostettuja pienryhmiä ja järjestävät oppituntien välillä mukavaa tekemistä. Isoskoulutus on yksi- tai useampi vuotinen ja sen aikana perehdytään tarkemmin kirkon opetukseen, opetellaan ryhmän johtamista sekä pidetään riparin tapaan hauskaa yhdessä. Isoskoulutuksia järjestetään useimmissa seurakunnissa sekä rippikouluja järjestävissä yhdistyksissä.